Cantus Mercurialiksen syyskausi ja samalla minun ensimmäinen syksyni kuorossa lähenee loppuaan, ja täytyy sanoa, että kuoroon liittymistä ei ole tarvinnut katua kertaakaan! Kuoroon liittyminen oli jo pitkään muhinut mielessäni, mutta lopullisen päätöksen tein hetken mielijohteesta. Olen aikaisemmin harrastanut pianonsoittoa ja laulua, mutta kuorolaulua en koskaan, minkä vuoksi vähän jännitti, uskallanko, osaanko, ymmärränkö. No, uskalsin! Minusta tuli ykkösaltto, ja oli mukavaa huomata, kuinka altot ottivat heti siipiensä suojaan. Täysin turha oli siis pelko siitä, ettei kuorossa ole ketään kavereita tai tuttuja. Tietysti sekin lämmitti mieltä, että kuoroon tuli niin paljon uusia jäseniä! Jee! Kotouduin mielestäni hyvin kuoroon syksyn mittaan. Ohjelmisto miellytti ja harkkoihin oli mukava tulla. Ensimmäisissä stemmoissa minut valittiin alttojen uudeksi äänenjohtajaksi, mikä pestinä vähän jännitti, mutta sekin turhaan. Ensi vuonna olenkin jo hallituksessa tiedottajana, huh!

Juuri kauden alettua tuli jo kuoroleiri, joka pidettiin 5.-6.10. Varjo-Tallilla, Vahdolla. Näin jälkeenpäin voin todeta, että jos en olisi tullut leirille, olisin ollut harkoissa aika kuutamolla. Puhumattakaan siitä, kuinka hyvä tilaisuus leiri oli tutustua ihaniin kuorolaisiin! (nimim. hauskaa oli!:)) Kuoroleiriin otettiin varaslähtö karaokebileillä, joihin en itse harmikseni päässyt, mutta toivottavasti näitä tulee lisää!

Syksyllä kuorolla oli verrattain paljon pikkukeikkoja mm. TuKyn vuosijuhlaviikon avajaisissa, TuKyn vuosijuhlassa, Nordean Kaarinan konttorin avajaisissa ja Nordean Oktoberfest-virkistysjuhlassa. Ensimmäinen keikka, johon osallistuin, ei juuri etukäteen jännittänyt, mutta kun päästiin yleisön eteen, jalat kyllä tutisivat! Vuosijuhlakeikan jälkeen kuoro kokoontui vielä ravintola Teiniin syömään ja nauttimaan yhdessäolosta. Keikkojen määrä on tuonut oman haasteensa harjoitteluun ja stemmaaminen on ollut erityisen tärkeää. Kuoroharjoituksissa on kuitenkin aina ollut hauskaa, eikä homma ole ruvennut maistumaan puulta, vaikka harjoittelu on vaatinut ja vaatii aikansa. Vielä on edessä Karoliinan äidin 50-vuotisjuhlat, Aktian joulukonsertti sekä Lapsen tähden -konsertti ennen joululomia. Suurena hartaiden ja hengellisten joululaulujen fanina odotan joulukonserttia innolla. Minua ei siis ole laisinkaan haitannut joululaulujen harjoittelun aloittaminen heti alkusyksystä. Vaikka syyskautta on vielä jäljellä, niin haluan kiittää kuoroa kuluneesta syksystä ja toivottaa mukavaa joulunodotusta! Ihana CM!

Lauluterveisin,

Fanni

fanni

 

Uuden ceeämmäläisen ajatuksia kuluneesta syksystä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *